Kuinka kaikki alkoi
Kaikki sai alkuna eräänä koleana, tuulisena iltana, kun seisoin keskellä tallipihaa, jonka ikkunoista näkyi vain hämärää, mutta oven raosta kurkisteli pari uteliasta silmäparia. Aasit, nuo viisaat ja hieman jääräpäiset otukset katselivat kuin tietäisivät jotain, mitä en vielä itse osannut kertoa.
Olin aina ollut se joka ei tyytynyt siihen mitä piti tehdä tai olla. Olin enemmän sellaisia ''teen nyt ja katson sitten mihin päädytään''-ihmisiä. Ja kun elämä toikin eteen aasin tai pari, niin en nähnyt siinä vain eläintä, vaan mahdollisuuden luoda jotain, mikä toisi ihmiset lähemmäs luontoa, eläimiä ja toisiaan.
Alku ei ollut mikään helpoin. Ensimmäisenä oli tehtävänä testata kuinka aasit soveltuisivat tähän. Ensimmäisenä vuorossa ollut Hedda, teki selväksi heti ettei hänestä ole tulossa mikään tavallinen ''turistiaasi''. Hedda oli kuin filosofit konsanaan. Hän ei liikkunut ennen kuin olimme käyneet hänen kanssaan perusteellisen keskustelun heinän laadusta, sään moralisesta merkityksestä ja siitä miksi ylipäätään lähdetään kävelylle, jos lopulta palataan samaan paikkaa.
Mutta siinä se oli- se kipinä.
Päivä päivältä, askel askeleelta, minä ja kaksi nelijalkaista ystävääni aloimme muodostaa jotain uutta. Ei pelkkää toimintaa, vaan kokonainen maailma, jossa aika kulki vähän hitaammin, ja nauru kaikui tallipihalta metsänreunaan asti.
Aloimme järjestää retkiä. Ensin vain muutamille perheille ja pian kaikille, jotka kaipasivat hetken pois kiireestä ja halusivat kokea, miltä tuntuu kun aasi katsoo sinua kuin sanoen: ''Rentoudu, ihan oikeesti''.
Niin syntyi Aurora Donkey tours- ei pelkästään yritys, vaan yhteisö, jossa joulun taika, luonnon hiljaisuus ja aasin lempeä viisaus sekoittuvat yhdeksi tarinaksi.
Myös pikkuhiljaa aasit alkoivat löytämään itsensä takaisin. Oli utelias Hedda, joka rakasti lumihiutaleita ja söi joskus koristeita jos ne olivat liian alhaalla (vain esteettisistä syistä, tietenkin). Oli myös Lea, joka kuvitteli olevansa hevonen ja laukkasi tarhaa ympäri, kun muut katosivat näkyvistä.
Opin, että aasit eivät ole itsepäisiä, ne vaan tietävät, milloin kannatta pysähtyä, Ja siinä oli koko elämän filosofia, joka tarttuu myös ihmisiin, jotka vierailevat tallilla.
Nyt Aurora Donkey tours ei ole enää vain talli tai retkipaikka, vaan se on paikka, jossa jokainen voi löytää sen pienen, unohdetun rauhanpalasen. Siellä missä aasit hörisevät tyytyväisinä, tuuli kuljettaa heinän tuoksua ja maailma tuntuu taas hieman yksinkertaisemmalta.
Ja kuten meillä on tapanan sanoa ''Jos joskus eksyt elämässä, seuraa aasia. Se ei ehkä vie suorinta tietä, mutta sie vie aina oikeaan paikkaan.